Pikainen tervehdys

Kirjoittelen jossain vaiheessa tällä viikolla enempi RUROKin reissusta sekä pikaviisiitistä Köpiksessä :) Nyt vaivaa niin järkky poskiontelotulehdus että en jaksa nyt pitkiä sepostuksia laittaa, vain tärkeimmät..

RUROKista kotiintuomisena oli Raijan GIC ja Casperin CH :) Nyt alkaa sitten vauvojen teko hommat kuhan Raija tekee sen seuraavan kiiman.

Pinkki paisuu kuin pullataikina, vasta 3,5 viikoa mennyt ja selkeä vauvamassu näkyvissä :) Onkohan nyt se 7 tulossa kun se mokoma on lisännyt aina yhden pennut lisää seuraavaan pentueeseen.

Maanantaina Suomeen tuli pari kollipoikaa Ruotsista, toinen jäi kissalaani kasvatukseen ja toinen meni DeLaSoul´ssilaan. Vaikka vannoin etten bicoloureja ota OSH kasvatukseen niin nyt sellainen täältäkin löytyy, eli suklaatäplikäs bicolour Zeldtrix Megatron "Merlin"

Tallinnan sunnuntain seikkailu vol. 2

Sunnuntai aamu valkeni jännittävissä tunnelmissa, koska auto oli ollut 5 asti latauksessa. Roudailin rauhassa kamoja autoon ja odottelin loppua matkaporukkaa paikalle kamoineen. Ensimmäisillä yrityksillä auto ei sanonut kuin NAKS, mutta pienen kiroilun jälkeen auto käynnistyi ja kovaa vauhtia ajettiin näyttelypaikalle jonne parkkipaikalle se väsähti jälleen.

Onneks näyttelyissä oli mukana avulias Heidi jonka kanssa sovittiin että koska samalla laivalla mennään niin ajetaan peräkanaa satamaan jos jotain tulee niin on ainakin apu lähellä.

Näyttelypäivä meni vauhdikkaasti koska tunnetusti paneeli on ohi jo 14-15 aikaa, jotta Suomalaiset pääsevät ajoissa laivalle. Vein Garikin Karl Preissin pöydälle, ja toivoin että tuomari ymmärtäisi jotain hopean päälle. Onnekseni Karl oli hyvin innostunut näin hyvästä hopea ticketistä ja sain huokasta helpotuksesta kun viimeinen Grandiin oikeuttava serti napsahti hyvin helposti, ja kutsu kävi TP valintaan takaisin. Jälleen TP valinnoissa Anzelikan Batman pääsi paneeliin edustamaan :)

Täpliksen tuomarina oli Kuipers-Kossen joka kuulema oli jaellut koko päivän murskaavia arvosteluja muille kissoille. Hieman hirvitti viedä Täplis hänen pöydälleen mutta Mariannen suu meni hymyyn kun näki kunnollisen hopeatäplikkään. Kutsu TP valintaan jossa paikallinen SYS pääsi edustamaan paneeliin, ja pokkasi vielä BIS voitonkin!

Paneelin aikana pakkasin Mirkan kanssa auton ja jäätiin odottelemaan Kirsiä jonka Leo oli paneelissa edustamassa. Heidin autosta napattiin virtaa jotta saatiin auto käymään ja annettiin ladata puoli tuntia varmuuden vuoksi, matkaahan näyttelypaikasta satamaan on n. 15min.

Kun koko väki oltiin saatu paneelista pois ja lastattua autot niin lähdimme satamaa kohti ajamaan autoilla. Ehdin jo huokasta helpotuksesta kun näin sataman nenän edessä, mutta houkasin liian aikaisin! Auto jumahti keskelle risteystä!!! Hälyytettiin Heidi pikapikaa takaisin antamaan virtaa mutta auto ei inahtanukkaan.. Eihän siinä muuta kuin auto hinaamalla pois paskasta paikasta sataman parkkikselle ja kaapelit kiinni uudelleen.. Luisi oli siinä vaiheessa niin väsähtänyt ettei se enää jaksanut sanoa sanaakaan.

Pika puhelu Suomeen ja sieltä tuli ehdotus akun ostosta. Heidin kanssa lähdettiin etsimään akku Rimistä, mutta siellä ei semmoisia myyty. Infosta kertoivat että vieressä on huoltari jossa sellaisia saattaa olla. ja tosiaan aikaa laivan Check-in päättymiseen oli 25min tässä vaiheessa. Hurautettiin huoltarille josta löytyi akkuja, pienen puhelin neuvottelun jälkeen napattiin akku ja hurautettiin takaisin satamaan.

Akun vaihto operaatio tehtii formula vauhdilla koska taistelimme aikaa vastaan.. Uusi akku auttoi onneksi, ja saimme auton check-in jonoon 10min ennen kuin se päättyi. Siinä vaiheessa kun Opel oli Superstarin sisässä ja akun kenkä irti jotta se ei purkaisi sitä niin pääsi jo helpotus minultakin. Heidille hommattiin pientä avustuspalkkiota ja koko väki kyllä halasi tuollaista pelastavaa enkeliä!!

Laivasta soitin Helsingin päähän ukot odottamaan ja Natalian hakemaa kissaa satamasta. Opel kiukutteli laivasta poistumisen aikanakin mutta saatiin onneksi se parkkipaikalle missä olikin huoltojoukko odottelemassa. Loppumatka lahteen mentiin peräkanaa vanhaatietä pitkin..

Täytyy sanoa että olipahan reissu ja tuli hyvin tutuksi Opelin konehuone tämän reissun aikana :D :D
Kiitos Mirkalle ja Kirsille matkaseurasta, sekä siitä ettei kauhean paha epätoivo napsahtanut päälle!

SUPER iso kiitos Heidille!!!! Onhan ainakin jotain muisteltavaa tulevaisuudessa, ehkä tälle jo uskaltaa nauraa muutaman viikon päästä :D

Ja tosiaan meillä on nyt uuni tuore Grand international champion LV*Taffalval Garik, OSH ns 25

Hädässä ystävä tunnetaan vol 1.

Yritän koota ajatuksia kasaan tuosta Tallinnan reissusta kun sen verran tapahtu että hirvittää vieläkin ajatella :D

Perjantaina kello herätti ennen kuutta ja kahvin voimalla yritin itsestäni ihmisen näköstä tehdä. Kamat olikin jo kaikki katsottuna ja kunhan kävin käteistä hakemassa niin kaikki oli ok.Garik boksiin ja autoa lastaamaan.. Mirka ja Kirsi kurvasivat pihaan vähän yli seitsemän. Siinä sitten pikapikaa pakattiin auto kissoilla sekä kamoilla ja lähdettiin huruttelemaan kohti Helsinkiä.

Helsingin päässä napattiin vielä Täplis IKEAn pihasta jonne Natalia oli tullut sitä tuomaan. Siitä sitten vanhasta muistista köröttelyä Länsisatamaan ja Check-In kautta laivaan. Kaikki olimme onnellisen tietämättöämiä että Luisi (OPEL) oli hyvi hyvin väsynyt auto. Laivassa sitten höpöttelyä tulevasta ja Tax freestä pakolliset salmiakit kuskille jotta jaksaa köröttää pitkin Tallinnan katuja :)

Laiva oli Tallinnassa 12:30, ja satamasta selvittyä aloimme navigoida kohti Dzingel hotellia joka oli minulle uusi kokemus. Dzingel on hyvin sodanaikainen hotelli ah ihanineen rappuineen ja toimimattomineen mini hisseineen. Ja iloksemme huomasimme että hotellissa majottautui myös puolet Suomen koiraharrastajista. Kissat huoneeseen ja lähdimme shoppaamaan Rocca al mareen joka on julmetun kokoinen ostoskeskus.

Roccasta löysin uudet ihanat näyttelytohvelit jotka olivat kovassa käytössä koko viikonlopun jo. Kävimme syömässä kivassa Jenkki ravintolassa jossa oli kyllä pirullisen hyvät ruat. Olin niin ähkyssä että mahaan jo sattui. Suunnistimme Prismaan josta halimme tuliais juomia ja muuta tilpehööriä mitä vkl tarvitaan hotellilla.

Roccasta suuntasimme kohti sadama markettia, mistä matkaan tarttui vaateita ja käsilaukku. Ja sitten synkkeni pilvet matkalaisten päällä..
Luisi oli sillävälin tyhjentänyt akun kun olimme shoppaamassa, kun känsin virtaa autoon niin kuului NAK! Siitä alkoi puhelu maraton Suomeen josta yritin apua saada Luisin ongelmaan. HUOM! meillä ei ollut virtakaapeleita tai muitakaan apuvälineitä matkassa. Soitimme myös muille Suomalaisille joita oli Tallinnassa mutta ilmeisesti ruoka voitti kaverin auttamisen. Onneksi ryhmä ei jäänyt avuttomaksi vaan soitimme paikalliselle autohuollolle josta pitkän odottelun jälkeen saimme sen verran virtaa että pääsimme takaisin hotellin pihaan.

Hotellilla kävi ilmi että Luisi purki akun joka kerta eli päätimme ottaa lauantaiksi taksin alle jolla menimme näyttelyyn ja takaisin. Lauantai aamu valkeni ja suuntasimme aamiaiselle hotellin alakertaan. Se oli kyllä kuin eläintarhassa olisi syönnyt, kun ihmiset hamtrasivat ruokaa niin paljon kun käsiinsä saivat ja jopa meinasivat pöydästä juomamme viedä. Päätimme syödä aamiaisen seuraavana aamuna näyttelypaikalla..

Taksi odotteli pihassa meitä ja kuskasi sitten näyttelypaikalle jossa olimme hyvissä ajoin eläinlääkärin tarkastuksessa. Kamat levälleen ja luettelon tutkimista.. Garikilla oli vanha tuttu Kuipers-Kossen ja Täpliksellä Anne Veland. Molemmat tuomarit aloitti toisella kategorialla joten aikaa oli ihmetellä maailmaa ja syödä aamupala ennen arvostelua. Kävimme myös kyselemässä virtaa että pääsisimme sunnuntaina sitten satamaan autolla.

Molemmat tuomarit lopulta aloitti nelosten arvostelun ja ensimmäisenä Täplis singahti pöydälle. Arvostelu seteli onkin pelkkää SUPER SUPER SUPER :) Kutsu TP-valintaan kävi ja vastassa oli balineesi sekä paikallinen SYS. SYS tipahti ensimmäisenä ja siinä hetken mietittyä Anne ratkaisi tilanteen Täpliksen hyväksi!!

Gariki kävi noutamassa sertinsä ja TP valinnoissa hävisi Anzelikan Batmanille. Eli sama tilanne kuin SUROKissa :)

Paneeli alkoi ja me vahtasimme kelloa koska olimme taksit tilanneet etukäteen odottamaan. Nuorten paneeli alkoi ja Täplistä vastassa oli paikallinen  musta itämainen. Molemmin tuomariäänin Täplis oli BEST IN SHOW!!!! Siitä suoraan juoksu jalkaa ulos ja taksiin. Hotellille saavuttua lähdimme samantien Mirkan kanssa Prismaan ostamaan kaapeleita ja työkaluja jotta saisimme auton seuraavana päivänä Suomeen. Samalla matkaan tarttui vielä vähän tuliaisia :D :D

Illalla kävimme myös kokemassa elämyksen hotellin ravintolassa kun ensin 40min jonotimme tiskille tekemään tilausta ja toiset 40min odotimme ruokaa. Myös päivän koettelemukset aiheuttivat pienen migreenin joten olo oli aika karmea :(

Illalla hoidin hotellin respan kautta akun latauksen jotta Luisi jaksaisi näyttelypaikan pihaan köröttää..

Sunnuntai tulee jossain vaiheessa kun saan taas ajatuksia koottua...

Reissua ja rakkautta!

Kovasti odotan jo tulevaa sekopää reissua Tallinnaan DeLaSoul´sin Mirkan ja hänen tätinsä Kirsin kanssa. Viimeksi meinasi Tenat pahasti pettää kun tuli naurettua ne olemattomat vatsalihakset kipeäksi. Odotettavissa on samanlaista menoa, ja koska perjantai lähtö on 10:30 niin ehdimme shoppailla itsemme henkihieveriin Tallinnassa. Olen omista ilmoittanut Garikin ja poikansa Täpliksen mukaan, eli ei Cornareita tälläkertaa mukana.

Olen myös lähdössä mitä ilmeisemmin syyskuun alussa käymään Kööpenhaminassa. Pitää vain ensin hoitaa nuo työvuorot kohilleen niin pystyy tarkemmin suunnitelmaan reissua. Tarkoitus on siis aamulla lentää Köpikseen ja illalla tulla takaisin kera muutaman kissan ;)

Varmasti tarkkasilmäiset ovat huomanneet niin lokakuussa on mahdollisesti itämaispentuja tulossa, samasta yhdistelmästä kuin viimeksi. Tarkoitus ei ollut niin tehdä mutta Pinkki päätti tehdä äänettömän kiiman ja tarkka kolli äkkäsi sen ennen kuin ihmisvaistot ehtivät reagoida. No, jos tästä pentueesta saisi sen tytön sitten itselleen.. Lisää tästä kunhan asiat hieman edistyy.

Raija on siirtänyt omaa kiimaansa, yleensä kuunvaihteessa aloittanut kiiman. Ja toiveita olisi että RUROKin aikaan olisi kiima päällä ja näin ollen heti saataisiin astutus hoidettua kun viimeinen serti grandia varten ollaan hankittu :)

Ongelma nimeltä hopea

Kaikilla kasvattajilla on joku lempiväri tai kuvio mihin he haluavat tähdätä. Itse olen hurahtanut hopeaan, ja jos tarkennetaan niin hopeisiin kuvio kissoihin. Yleensä muihin väreihin riittää se että jompi kumpi tai molemmat vanhemmat kantavat tätä väriä, mutta hopea on siitä erikoinen tapaus että tarvitaan jompi kumpi vanhemmista hopeaksi/savuksi jotta hopea on mahdollinen. Siis tämä "väri" ei hypi sukutaulussa sukupolvien yli, ja tämähän tekee kyseisen "värin" kasvatuksen vaikeaksi. Hopea ei varsinaisesti ole väri, vaan se on lisäväri päävärin päälle. Jos oikein vaikeasti haluaa selvittää asian :D

Onneksi en ole niin nirso sille päävärille, mutta hopea näkyy parhaiten tummissa väreissä eli pyrin välttämään vaalennosgeenejä parhaani mukaan. Ja kun tähän sotketaan kuviot niin saadaan kunnon soppa aikaiseksi. Vaikein väri ehdottomasti on ticking kuvio hopeassa, koska monet tuomarit eivät ole tutustuneet tähän ja yleensä luulevat hyvää hopeaa shaded silveriksi. Ongelma on se että shaded silver ei ole hyväksytty väri itämaisissa. Täplikkäät yleensä ovat yhtä sotkua, eli täplät jäävät pieneksi tai linkittyvät yhteen tai muuten vaan ovat hyvin epäselvät. Hopeissa tärkeää on että kuvio on mahdollisimman puhdas sekä kontrasti selkeä.

Cornish rexeissä tämä hopea on vielä ongelmallisempi kuin itämaisissa. Hopea näkyy yleensä valkosena alusvillassa tai kovan karvan juuressa. Cornish rexillä ei ole kuin tämä pohjavilla, eli esimerkiksi sinisestä kissasta hopean etsiminen on lähes mahdotonta ellei tiedä mitä etsii. Tähän mennessä olen saanut vain yhden hopea cornarin joka meni lemmikiksi, eli tällähetkellä CRX hopea kasvatus on hieman jäissä ennen kuin löydän uutta verta joka toivottavasti on hopea.

Tällähetkellä minulla on hopea/savu itiksiä onneksi kasvatuksessa, ja siitä saan paljon kiittää DeLaSoul´sin Mirkaa joka antoi minulle hopeiset sisarukset DeLaSoul´s Suzy Snowflaken (mustasavu) ja DeLaSoul´s WinterWonderlandin (Punahopeatäplikäs). Myös ChicKittyn Laura antoi minulle mahdollisuuden ihanaan ainoon ChicKitty Nefertiti ( Suklaahopeatäplikäs). Taffalval kissalan Aljonalle tuhannet kiitokset tihru silmä Garikista (Hopea tickedtabby) jonka ansiosta minulla on Täplis PikkuPirun Heartkiller (hopeatäplikäs) kasvatuksessa. Koska hopeisia kissoja on näin paljon voi rauhassa katsella uutta ei hopeista verta ja käyttää näitä sitten omiin hopeisiin ja toivoa että hopeageeni siirtyy seuraavaan polveen.

Koska tiedän miten haastava on kasvattaa jotain tiettyä väriä niin pyrin myös katsomaan tulevien kissojen tauluja jos esim. kanelikasvatukseen saataisiin uutta verta. Näin yhteistyöllä voi tukea ja auttaa muita kasvattajia..

Jos seuraavat suunnitelmat menee putkeen niin ehkä saamme vielä kanelihopeatäplikkäitä lapsia PikkuPirulaan ;)

SUROK eli viikonloppu kissanäyttelyissä

Tuli jälleen vietettyä kaunis viikonloppu sisätiloissa kissanäyttelyissä. Olo tällähetkellä kuin raadolla, kun yritän tätä juttua rustata..

Molemmiksi päiviksi oli ilmoitettu Cornish rex Raija, IC PikkuPirun Salve Mea ja Itämainen Garik, IC Taffalval Garik. Garikin poika Täplis, PikkuPirun Heartkiller oli lauantaille pelkästään ilmoitettu. Kukonlaulun aikaan Opeli täynnä kissanäyttelykamaa ja suuntana Espoon Barona Areena jonka SUROK päätti korkata kissanäyttely käyttöön. Olimme Täpliksen sijoituskodin Natalian kanssa sopineet että nappaa matkaan Helenin joka tuli vapaapäivänään auttamaan :)

Olin ennen toimihenkilöitä jo parkkipaikalla ja ehdin tovin odotella Nataliaa sekä Heleniä pihamaalla. Kissat ja romppeet niskaan ja kohti eläinlääkärin tarkastusta, joka meni totutulla tavalla näpsäkästi. Itse näyttelytila oli perinteinen jäähalliratkasu, eli häkit kaukalossa ja tuomarit reunoilla. Myytikojut löytyivät sitten pitkin käytäviä, joka oli kyllä hyvä tilaratkasu. Surok oli etukäteen merkannu häkkipaikat, jotka kyllä kiroilua allekirjoittaneessa aiheutti. Edelleen kannatan telttakyliä niille kenellä on omahäkki mukana!

Kun oma loossi oli bongattu, ja kamat saatu levälleen niin ehdin hieman räpeltämään Täplistä. Edelleen pojalla on upeat täplät ja jestas mikä kontrasti hopean ja kuvion välillä! Myös silmänväri on pysynyt kauniina vihreänä, joka itselleni on tärkeä asia itämaisissa. Ja ilokseni huomasin ettei tyypistä mikään kääpiö tule kun 9kk poika on isompi kuin isänsä :D

Täplis, Kuva Heikki Siltala

Tämä oli myös tärkeä näyttely koska Casperin kasvattaja Beverly oli siellä arvostelemassa kissoja. Oli jälleen mukava nähdä Beviä ja vaihtaa kuulumisia pikaisesti koska arvostelut alkoivat.. Tuurillani kaikki kissat olivat samaan aikaan pöydällä. Itse kiikutin Raijan Fabio Brambillan pöydälle, Natalia hoiti Täpliksen Michael Edströmin ja Helen Garikin Martti Peltosen pöydälle.

Garik, Kuva: Heikki Siltala

Raijaa kiukutti ihan hirmuisesti mutta silti Fabio toivoi näkevänsä Raijan uudelleen TP valinnassa, eli neidin 6. CAGCIB tulla tupsahti. Michael tykkäsi kovasti täpliksen väristä ja kuvioinnista, sekä muutenkin "pikku-ukko" miellytti, ja näin ollen pyyntö takaisin TP-valintaan. Martti sitten päätti että Garik on shaded silver, mutta antoi kuitenkin 5. CAGCIBin mutta ei halunnut uudelleen nähdä Garikia.

Täplis, kuva: Heikki Siltala

TP valinnoissa Raijan tie päättyi siihen että neiti piti huolen että varmasti kaikki näkevät sen keskisormen ja Täplis ei ollut riittävän extreme Michaelille. Loppu päivä meni jännittäessä saako Helen sturdinsa vai ei, ja lopulta saimme iloisen perhetapahtuman kun Helen on nyt virallisesti sturdinomistaja <3 Pitkä päivä myös näkyi pieninä torkahteluina :D

Garik, Kuva: Heikki Siltala

Sunnuntai aamusarasti jälleen liian varhain! Garikin ja Raijan lisäksi seurueeseen kuului Casper Made In Romania A Little Red, Alec DeLaSoul´s WinterWonderland ja sisko Myy DeLaSoul´s Suzy Snowflake sekä Raijan siskopuoli Vickan, PikkuPirun Victoria. Kuuden kissan kanssa siis reissussa..

Aamu lähti perinteisesti käyntiin sunnuntai tulijoiden eläinlääkärin tarkastuksella, ja kun kamat oli valmiiksi levällään niin oli helppo nopeasti pistää leiri levälleen. Heti piti räveltää sijoituskissat läpi :D Casper on edelleen jättiläinen jonka kikkaroita kuumeisesti odotetaan. Alkuvuoden leikkaus stressasi niin että raukka tiputti turkkinsa pois :( Alec on hyvin sievä kolli jolla on todella mahtava väri+kuvio <3 Mutta sitten se perinteinen ongelma punasilla, eli silmienväri.. Kun ne on keltaiset niin ei sille vain voi mitää. Siskollaan taas ihan vihreät ja myös mahtava väritys.. Paljon hyviä hopeita/savuja kasvatuksessani! Vickan oli syönnyt aamulla samaa puuroa kuin Raija, eli kiukkuavat cornari tytöt löytyi meiltä!

Onneksi nyt vähän meni limittäin arvostelut eli itse juoksentelin kuin aropupu pitkin hallia ja mimmit piti kissoja valmiina arvosteluun :D Ainoastaan Alec ja Garik meni yhtäaikaa pöydälle, mutta Helen handlasi Garikin hienosti! Alecin arvosteli Sarah Jonhson, joka piti kovasti näkemästään mutta antoi aiheesta palautetta kun näki herran silmät. Sarah ymmärsi onneksi miten vaikea väri on ja koska muuten kissa oli hyvin onnistunut niin antoi tämän asian anteeksi kutsumalla TP valintaan.

Anna Wilczek puolestaan arvosteli Garikin ja Myyn. Myy aiheutti huokailua sekä sydämen piirtelyä, Anna oli täysin myyty savukissasta. Mutta Garik sai tuomarin ihan sekaisin! Setelissä on iso SUPER ja sydämiä :D Ilmeisesti tälläkertaa hopeatiketti tunnettiin, Garik siis TP valintaan.

Casperille osui sitten Gina Grob joka ei kyllä minussa mitään positiivisia tunteita nostanut. Hyvin vähäsanainen tuomari joka kertoi kissasta vain kaiken negatiivisen. Yllätykseksi Cassu jäi kutsumatta TP valintaan, mutta kasvattaja tiesi sanoa että Gina ei erityisesti tykkää rodusta Cornish rex.

Vickan ja Raija kävivät Louis Costen pöydällä. Raija on ennenkin Costea hurmannut ja niin myös tälläkertaa. Koste ehdottomasti tahtoi Raijan takaisin! Vickan myös aiheutti ihastelua kun nuorella kissalla on niin syvä mustaväri ja upea turkki. Mutta silti isosisko oli tuomarin mielestä parempi.. Silti Vickan tahdottiin takaisin myöhemmin.

Tähän väliin alkoi nelosten TP-valinnat, ensin Annan. Garik kävi häviämässä Anzelikan ihanalle mustalle, joka on kyllä tyrmäävän upea näky! Ja Myy kävi pistämässä kovasti kampoihin variantille joka lopulta oli TP. Sarah oli sulatellut tämän välin Alecin silmiä ja kutsu kävi TP valintaan, mutta oikeutetusti ihastuttava SIA b pääsi edustamaan isolle lavalle.

Kiharat tyttäret pyörähtivät kiukuttelemassa valinnoissa, mutta äksyilyn takia tuomarin mielestä oli parempi päästää neidit kauneus unille takaisin :D Loppu päivä olikin tulevien pentujen markkinointia ja sijoituskodin otattivat Tessalla kuvia lapsista..

Mukava viikonloppu jälleen, oli mukava nähdä Nataliaa, Heleniä ja Ronjaa jälleen kerran! Seuraava näyttely onkin sitten isojen titteleiden hakua lätäkön toiselta puolelta, eli Tallinna kutsuu!!

Raijan kirje Amerikasta

Tälläinen Diplomi Raijaa ja minua odotti kirjeessä eilen kun kotiin pääsin :) Raija siis on TICA kattojärjestön paras sininen Cornish rex kaudella 2011, ja tosiaan noita rexejä on jonkin verran kyseisessä yhdistyksessä. Oheessa oli pyyntö lähettää kuva Raijasta vuosikirjaan, joka kyllä pitää itselle tilata myös. Tämä tunnustus pisti vauhtia anoa Raijalle kuuluvat tittelit myös, sekä osallistua jatkossakin TICA näytelmiin.

Tälläinen kuva Raijasta lähtee TICAlaisten ihmeteltäväksi :)